keskiviikko 13. tammikuuta 2010

Tiistai 12.1.2010

Päivän paino: 75kg
Vyötärön ympärys: 93cm
Päivän kalorit: 1218kcal

Tänään muistin taas, mikä on se vaikein osa ruokavalion hallinnassa. Yllättäen se ei ole suinkaan herkkujen välttäminen (vaikka jo nyt tekisi todella kovasti mieli suklaapatukkaa, oikein toffeista marsia) vaan proteiinin riittävä saanti. Kansanterveyslaitoksen suosituksen mukaan riittäisi, että ruokavaliosta 15% on proteiinia, 55% koostuisi  (enimmäkseen hitaista) hiilareista ja 30% olisi rasvaa. Vähähiilihydraattiset suosittelevat puolestaan 40-20-40 jakoa, ketogeeniset 49-2-49 jakoa ja jos taas valitsen (erään) suositellun painonpudottajan ruokavalion eli 1,5g proteeiinia per elokilo, saisin yhdistelmän 34-36-30.

Eli ota tosta nyt sitten selvää!

Siihen päälle asioita sekoittaa lisää se, että jotkut lääkärit ja ravitsemusasiantuntijat vannovat leseiden nimeen, toiset sanovat, että ne ovat hirveää myrkkyä joka aiheuttaa syöpää sun muuta kaameaa. Joku taas kehuu ruisleipää ja kasviksia kun joku muu koostaa ruokavalionsa ainoastaan rahkasta ja proteiinijauheesta. Ja pakkaa sekoittaa entisestään netti, jonka keskustelupalstoilta voi löytää puolestapuhujia joka asialle. Ja joka tapauksessahan kaikki aiheuttaa kaikkea..

Mutta mitä siis syödä? Jotta olisi terve ja energinen ja tasapainoinen ja tukka ja kynnet olisivat kunnossa ja suoli toimisi ja tietysti vielä laihtuisi siinä sivussa? Vaikeaa on elämä..

Maalaisjärki sanoo, että kannattaisi syödä monipuolisesti mitään osa-aluetta unnohtamatta. Oma ruumis sanoo, että verensokeri pitää pitää ylhäällä (muttei laittaa sitä vuoristorataankaan) ja vatsa menee sekaisin jos unohdan kuidut tai syön paljon lihatuotteita. Varmasti kaikelle tuolle löytyy vastustajiakin ja monisanaisia perusteluja. Voin hyvin kuvitella malkasilmäisten foorumivaahtoajien sanovan, että olen typerä kun syön sitä tai tätä ja ruumis tottuisi ja blaah blaah blaah.

Eikö kuitenkin pääasia ole, että syön vähemmän kaloreita kuin kulutan? Välillä vain helposti tuntuu, että syön ihan liian vähän itseasiassa. Paitsi tietysti niinä päivinä joina syön sitten niin paljon herkkuja, että kaikki rajat venyvät ja paukkuvat.. tämä tietysti on sitten yksi isoimmista ongelmistani laihduttamisessa selvästi. Niukkoina päivinä keho takertuu syötyihin kaloreihin kahta tiukemmin ja ne syöpöttelypäivät.. no, niistä ei sen enempää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti